perjantai 27. heinäkuuta 2012

Charlaine Harris: Dead until dark


Uteliaisuus voitti viimein Sookie Stackhousen kohdalla ja lainasin sarjan ensimmäisen osan. Kirjat ovat olleet hyvin suosittuja ja niiden pohjalta on tehty myös tv-sarja True Blood. Siitä katsoin ensimmäisen osan, mutta en innostunut tarinasta yhtään. Siksi myös kirjaan tarttuminen on ollut hieman vastentahtoista.

Kirja jätti hieman ristiriitaisen olon. Toisaalta ajattelin useasti lukiessani, että tapahtumat ovat hieman liian pelkistettyjä ja ihmiset hieman liian yksinkertaistettuja, toisaalta huomasin etten olisi malttanut laskea kirjaa käsistäni ollenkaan. Kieltämättä lukiessa tuli etsittyä yhdenmukaisuuksia Twilight-kirjojen kanssa, mutta ehkä vampyyreistä kirjoittaessa tietyt asiat nyt vain toistuvat samantapaisina. Joudun varmaan tyydyttämään uteliaisuuteni siitä, miten vampyyri-Billin ja Sookien suhde etenee, ja lukemaan seuraavankin osan. 

tiistai 24. heinäkuuta 2012

John Verdon: Sokkoleikki


Verdonin esikoisteoksen sympaattinen päähenkilö Dave Gurney jatkaa tutkimuksiaan. Tällä kertaa murhatun tytön äiti pyytää häneltä apua, sillä poliisin tutkimukset eivät ole muutamaan kuukauteen edenneet mihinkään. Tytär oli murhattu raa'asti hääpäivänään ja tekijäksi epäillään hänen miehensä palveluksessa ollutta puutarhuria, jota ei löydetä mistään. Todisteet ovat ristiriitaisia ja lisää omituisia yksityiskohtia löytyy sitä mukaa kuin tapaus etenee.

Jo ensimmäisessä kirjassa huomasi Verdonin kyvyn kehitellä omituisia juonenkäänteitä ja tapahtumia, mutta tässä toisessa teoksessa hänen kykynsä pääsevät todella esiin. Kirja oli parempi kuin osasin etukäteen kuvitellakaan, eikä sitä olisi malttanut laskea käsistään ollenkaan. Päähenkilö Dave on edelleen inhimillinen ja sympaattisen oloinen. Toisaalta hänen vaimonsa Madeleine on kuvattu vähän liiankin ärsyttäväksi ja rasittavaksi ihmiseksi, pieni miinus siitä. Sarjan seuraavaa osaa odotellessa...

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

David Eagleman: Incognito - Aivojen salattu elämä


Eagleman on neurotutkija, joka yrittää kirjassaan valottaa aivojen tiedostamattoman ja tiedostetun minän "työnjakoa", sekä sitä miten ylipäätään teemme päätöksiä, havainnoimme maailmaa ja ohjaamme käyttäytymistämme. Yksi suuri kysymys johon kirjassa etsitään vastausta on se, onko vapaata tahtoa olemassa? Tietoinen minä on kuitenkin loppujen lopuksi vain pienen pieni osanen, joka ei saa tietoonsa kuin ne havainnot, ajatukset ja ideat, jotka tiedostamaton minä sen antaa havaita, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin tai kontrolloida niitä. 

Kirjassa pohdittiin syvemmin muun muassa tulevaisuuden oikeuslaitoksen toimintaa sekä syyntakeettomuutta. Jos vapaata tahtoa ei ole, vaan rikollinen käytös johtuu esimerkiksi etuotsalohkon kehittymättömyydestä, mikä olisi paras tapa hoitaa rangaistus? Tai voidaanko ajatella rikollisen olevan syyntakeeton sillä perusteella, että hänellä ei ole todella vapaata tahtoa päättää käyttäytymisestään?

Tämä oli paljon ajatuksia herättävä kirja. Oikeastaan se vahvisti aiempia ajatuksiani siitä, että vapaata tahtoa ei ole, vaan valintoihimme ja päätöksiimme vaikuttaa jokin muukin kuin oma tahtomme. Tässä tapauksessa kyse ei ole mistään jumalallisesta väliintulosta, vaan aivojemme kemiasta, geeneistä, ympäristöstämme ja kaikista kokemuksistamme. 

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Charlotte Betts: The apothecary's daughter


Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1660-luvun Lontooseen, ruttoepidemian aikaan. Susannah on naimaton nuori nainen, joka ei aio koskaan naimisiin mennäkkään. Hänen äitinsä on kuollut, ja Susannah elää onnellista elämää yhdessä apteekkari-isänsä kanssa autellen häntä sekä pitäen huolta taloudesta. Yllättäen hänen isänsä kuitenkin ilmoittaa menevänsä uudelleen naimisiin, jonka jälkeen Susannahin elämä ei enää palaudu ennalleen. Olosuhteiden pakosta hän menee naimisiin miellyttävän tuntuisen Henryn kanssa, mutta huomaa pian ettei avioliitto olekaan sellainen kuin hän on kuvitellut.

Tämä on Charlotte Bettsin esikoiskirja, joka on voittanut myös palkintoja. Tarina eteni mukavan rivakasti eteenpäin ja kirjaa voisin kuvailla paremman sanan puutteessa miellyttäväksi. Mutta jotain jäi puuttumaan. Olisin kaivannut hieman syvällisempää otetta henkilöihin ja tarinan käsittelyyn. Muutenkin juonenkäänteet olivat sellaisia, etten tiennyt oliko tarkoitus, että lukija tietää asioiden oikean laidan ja joutuu ihmettelemään sitä, kuinka sokea Susannah oikeasti on, vai olisiko asioiden pitänyt paljastua lukijalle samaan aikaan kuin Susannahillekin. Toivonkin että kirjailija kiinnittää hieman enemmän huomiota juonen kehittelyyn seuraavassa kirjassaan, joka tulee olemaan jatkoa tälle ensimmäiselle.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

E.L. James: Fifty shades darker


Anastasia Steelen ja Christian Greyn suhde jatkuu yhtä intensiivisenä kuin trilogian ensimmäisessäkin osassa. Vaikeuksia ja esteitä tulee tielle ja molempien on tehtävä kompromisseja ja myönnytyksiä saadakseen suhteen toimimaan. Kaikki ympärillä olevat ihmiset eivät myöskään hyväksy heidän kiinteää yhteiseloaan. Kumpikaan ei kuitenkaan voi kuvitellakaan elävänsä ilman toista.

Tässä(kään) tapauksessa ei voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että toinen osa olisi ollut ensimmäisen veroinen. Kirja tuntui vähän tasapaksulta ja tavalliselta, ainakin verrattuna ensimmäiseen osaan. Äkkiähän tämä tuli siitä huolimatta luettua ja kolmas osa odottaa kirjahyllyssä omaa vuoroaan.

Kerrottakoon vielä tähän loppuun, että trilogian ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi syyskuun alussa. Täytynee selailla myös se, sillä kirjassa on niin paljon fraaseja ja asioita joita en itse osaisi suomentaa mitenkään, joten on erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka ne on onnistuttu kääntämään. Toivottavasti niin, ettei suomennos kuulosta kovin lapselliselta tai typerältä.