Sisar Evangeline on tullut Pyhän Rosan luostariin jo kaksitoistavuotiaana isänsä toivomuksesta. Muun perheensä kuoltua hänellä on jäljellä suvustaan ainoastaan isoäiti Gabriella, jota ei ole tavannut moneen vuoteen. Sattumien kautta Evangeline löytää vanhan kirjeen, jossa mainitaan luostarin vanhan nunnan, Celestinen, nimi. Celestine kertoo hänelle enkelitieteen opinnoistaan Pariisissa yhdessä Evangelinen isoäidin kanssa. Enkelitutkijoiden mielenkiinnon kohde ovat nefilit, jotka ovat puoliksi ihmisiä, puoliksi enkeleitä. Evangeline ajautuu mukaan taisteluun niitä vastaan yhdessä isoäitinsä kanssa.
Juonen perusteella kirjassa olisi ollut aineksia paljon parempaan. Huomasi, että kyseessä on kirjailijan ensimmäinen jännityskirja. Juonenkäänteet paljastettiin oikeastaan melkein kokonaisuudessaan heti kirjan alkumetreillä, sen jälkeen lukeminen oli vähintäänkin puuduttavaa. Ainoat mukaansatempaavat kappaleet kirjassa olivat Celestinen kertomukset opinnoistaan sota-ajan Pariisissa. Juonen epäloogisuus häiritsi pahasti lukemista, eikä voinut välttää ajatusta, että kirjailijalla on ollut jo tuleva elokuvakäsikirjoitus mielessään kirjaa kirjoittaessaan. Kaiken kaikkiaan luokittelisin kirjan enemmän fantasiaksi kuin jännäriksi, vampyyrit ovat suorastaan uskottavia näiden enkelien vierellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti