1300-luvun Barcelonaan sijoittuva kirja kertoo Arnau Estanyolin tarinan. Hänen maaorjana työskennellyt isänsä pakenee Barcelonaan vauvaikäisen Arnaun kanssa ja yrittää saada jalansijaa elämään pojalleen. Köyhänä ja ammattitaidottomana eläminen ei ole helppoa, mutta Arnau onnistuu etenemään sisulla ja ystävällisyydellä ylös köyhyydestä.
Kirjailija oli onnistunut hyvin kuvailemaan 1300-luvun elinoloja korostamatta niitä silti liikaa. Ruttoepidemiat, likaisuus ja ruuan puute kuvailtiin mässäilemättä niillä liikaa. Ainoa asia mikä jonkin verran häiritsi, oli päähenkilön liika kiltteys ja hyväsydämisyys.
Ajattelin ennen kirjan lukemista sen olevan samankaltainen kuin Ken Follettin kirjat Taivaan Pilarit ja Maailma vailla loppua, mutta onneksi eroavaisuutta löytyi paljonkin. Kirkon rakentaminen oli toki tässäkin kirjassa eräänä osatekijänä, mutta ei mitenkään hallitsevana osana. Lisäksi Meren Katedraali keskittyi suureksi osaksi vain päähenkilö Arnaun elämään. Esikoiskirjaksi tämä oli erinomaisen hyvä, kirjailija oli selvästi perehtynyt aiheeseen tarkasti ja saanut kirjaan mahtumaan paljon historiallisia tositapahtumia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti