maanantai 19. syyskuuta 2011

Tony Blair: The Journey


Tony Blair oli Britannian pääministeri vuosina 1997-2007. Kirjassaan hän käy läpi poliittista uraansa varhaisista vaiheista aina nykyhetkeen asti. Hänen pääministeriaikanaan tapahtui paljon merkittäviä asioita maailmanlaajuisesti, kuten Yhdysvaltain terrori-iskut ja niiden jälkimainingeissa päätökset Afganistanin ja Irakin sodista, mutta hän sai myös paljon aikaan Britannian politiikassa, mm. Irlannin rauhanneuvottelujen onnistuminen, sekä uudistukset niin koulutukseen ja terveydenhuoltoon kuin kriminaalipolitiikkaankin. Toki noihin vuosiin mahtui paljon muitakin tapahtumia, ja kaikkia niitä Blair käy läpi hyvin yksityiskohtaisesti, perustellen näkökantojaan ja tekemiään päätöksiä. Pääpaino kirjassa tuntui kuitenkin olevan selittää hänen "New Labour" -aatettaan, joka lähti puolueen uudistamisesta ja jatkui yhteiskunnallisessa uudistamisessa läpi kaikkien pääministerivuosien.

Poliitikkojen tapaan Blairilla on sana hallussa ja hän osaa hyvin vakuuttavasti puolustella päätöksiään ja hienovaraisesti syytellä vastustajiaan. Gordon Brown tuskin on ollut kovin ilahtunut jos on tämän kirjan lukenut, häntä syytetään melko selväsanaisesti kaikista puolueen kärsimistä loppuvaiheen ongelmista ja vaalitappiosta Blairin eroamisen jälkeen. Mutta sellaista politiikka ilmeisesti on; oma näkemys on aina paras. Toisaalta ilman selvää visiota ja suuntaa on mahdotonta saada mitään aikaan, joten toisaalta ymmärrän tämän.

En ole todellakaan mikään politiikan seuraaja, en kotimaan enkä sen puoleen ulkomaidenkaan. Tämä kirja oli jälleen uusi rajanylitys minulle, muita poliittisia muistelmia tuskin tulen lähiaikoina lukemaan. Tämän kirjan olin silti halunnut lukea sen ilmestymisestä asti, lähinnä siksi että muistan jostain lehtijutusta lukeneeni hovin närkästyneen kuningatarta koskevista kohdista. Ja kyllä, Blair on selvästi myös huumorintajuinen mies, teksti ei todellakaan ollut kuivaa poliittista analyysia kaiken aikaa, vaan väliin mahtui paljon myös itseironiaa, hupaisia sattumuksia ja hauskoja kuvailuja muista ihmisistä. Ehkä voisin harkita lukevani George W. Bushista kirjoitettuja muistelmia seuraavaksi, kunhan pääsen tämänkertaisesta poliittisesta ähkystä yli.

Ei kommentteja: