torstai 29. elokuuta 2013

Gillian Flynn: Kiltti tyttö


Pitkäksi venähtäneen kesätauon jälkeen otan jälleen itseäni niskasta kiinni ja alan bloggaamaan. Luin kesälläkin tottakai, mutta vähän kevyempiä kirjoja, joista en oikeastaan mitään blogattavaa edes keksinyt. Gillian Flynnin kirjaan törmäsin ihan sattumalta, katsellessani kirjaston nettisivuilta uutuuksia. Varauksia oli jo mahdottoman paljon ja itselleni epätyypilliseen tapaan laitoin kirjan varaukseen, vaikken oikeastaan tiennyt siitä mitään. Toki olin ylistäviä arvioita lukenut netistä.

Amy ja Nick ovat aviopari, jolla ei mene kauhean hyvin. Molemmat on irtisanottu töistään ja Nickin äidin sairastuttua vakavasti he joutuvat muuttamaan New Yorkista Nickin lapsuuden kotikaupunkiin Missouriin. Heidän viisivuotishääpäivänään tapahtuu kauheita; Amy katoaa kotoaan ja hänen epäillään joutuneen murhatuksi. Mutta kuka on syyllinen?

Kirja oli kirjoitettu vuorotellen Amyn ja Nickin näkökulmista. Kuten kannessa sanotaan, jokaisella tarinalla on kaksi puolta. Tässä tapauksessa ne eroavat toisistaan melkoisesti. Juonen edetessä tulee selväksi, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Voiko toista ihmistä koskaan todella tuntea? Vai onko mahdollista tuntea toinen liiankin hyvin?

Kirjaa on kehuttu laajasti, mutta silti itselleni jäi vähän valju olo. Se oli "ihan hyvä", mutta ei suinkaan parasta jännityskirjallisuutta mitä olen lukenut. Kirjailijalla on taito kirjoittaa eri ihmisten näkökulmista uskottavasti, mutta juonen osittaiset epäuskottavuudet jäivät kaihertamaan. Toisaalta kirja oli pakko saada lukea loppuun asti ja etenkin puolenvälin jälkeen mielenkiinto syttyi uudelleen. 

lauantai 11. toukokuuta 2013

Lucy Dillon: Eksyneiden sydänten koti


Rachel perii Dot-tädiltään tämän maaseudulla sijaitsevan talon ja tilukset. Perintöön kuuluu myös lemmikkikoira sekä koirahoitola, jossa majailee pelastettuja löytökoiria kunnes niille löydetään sopivat uudet omistajat. Rachelilla ei ole minkäänlaista kokemusta koirista, mutta hänen on pakko muuttaa uuteen taloonsa ainakin siksi aikaa, että saa käytyä lävitse tätinsä tavarat ja mietittyä, mitä tekee tiluksille ja koirille.

Etukannessa kirjaa kehutaan lämminhenkiseksi, hauskaksi ja romanttiseksi. Näitä kaikkia se olikin. Lisäksi myös ennalta-arvattava kuin mikä, vähän mitäänsanomaton, mutta silti aika ihana. En ole mikään koiraihminen, mutta kirjailija selvästi on. Jos kirjan pääosassa olisivat olleet kissat, olisin ollut täysin myyty :) 

lauantai 4. toukokuuta 2013

Graham Moore: Kuolema Sherlock-seurassa


Sherlock Holmesin luojan Arthur Conan Doylen yksi päiväkirjoista on ollut kadoksissa hänen kuolemastaan saakka. Sherlockistit ovat etsineet sitä lakkaamatta vuosikymmeniä ilman tulosta. Nyt kuitenkin eräs heistä on ilmoittanut löytäneensä päiväkirjan ja lupautunut kertomaan siitä Sherlock-harrastajien kokouksessa. Hänet kuitenkin murhataan ennen kokousta hotellihuoneessaan ja päiväkirja on jälleen kadoksissa. Harold White on vannoutunut Sherlock- fani, joka uskoo löytävänsä murhaajan sekä päiväkirjan seuraamalla yksinkertaisesti Sherlock Holmesin metodeja.

Voisi sanoa melko kunnianhimoiseksi tavoitteeksi kirjoittaa historiallista fiktiota Conan Doylen elämästä Sherlock Holmesin tyyliin. Kirja oli kirjoitettu mukavan helppolukuisella tavalla niin, että joka toinen luku kertoi nykyajasta ja Haroldin tutkimuksista ja joka toinen Arthur Conan Doylesta 1800-luvun lopulla, ajanjaksosta jonka kadonnut päiväkirja kattoi. Jännittäväksi kirjaa ei kuitenkaan voinut sanoa. Juoni sinänsä oli mielenkiintoinen, mutta loppujen lopuksi sekin jäi vaisuksi, samoin kuin päähenkilöt. Iltalukemisena ennen nukahtamista kuitenkin ihan mukava kirja.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Jeff Lindsay: Dexterin kolkko kutsumus & Dexter in the dark


Dexter Morgan on poliisin rikospaikkatutkija, jolla on salaisuus. Hän on myös sieluton sarjamurhaaja, jolle ikävien ihmisten rankaiseminen on elämäntehtävä. Mutta hän toki murhaa vain niitä jotka sen ansaitsevat, kuten pedofiilejä ja toisia tappajia. Tässä tehtävässä häntä auttaa "Synkkä Kyytiläinen", Dexterin päässä asustava varjo. 

Dexterin omantunnon ja inhimillisyyden puutteet aiheuttavat hänelle myös suuria vaikeuksia ymmärtää toisia ihmisiä ja heidän käyttäytymistään. Hänestä on kuitenkin tullut taitava näyttelemään erilaisia tunnetiloja sekä arvailemaan, miten toiset haluaisivat hänen reagoivan. Yrityksessään sulautua mahdollisimman huomaamattomasti normaaliin yhteiskuntaan hän tapailee Ritaa, jolla ei ole hajuakaan Dexterin pimeästä puolesta.


Lindsaylla on juuri sellainen kuivan ironinen ja hauska kirjoitustyyli, joka kolahti minuun. Siksi luinkin kaksi kirjaa peräjälkeen, mutta täytyy sanoa että nyt on pidettävä jo tauko. Kirjat olivat melko samantyylisiä, kuten varmaan kaikki muutkin Dexter -sarjan kirjat, mutta hauskaa ajanvietettä nämä olivat. Kirjoihin perustuvaa tv-sarjaa en ole aiemmin seurannut, mutta ehkä nyt on katsottava jakso tai pari, jotta tiedän kuinka hyvin kirjojen ironia ja huumori on saatu siirrettyä tv-ruudulle. 

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Dennis Lehane: Suljettu saari


Teddy Daniels on liittovaltion sheriffi, joka on lähetetty Shutter-nimiselle saarelle Aschcliffen vankimielisairaalaan tutkimaan kadonneen potilaan tapausta. Uuden parinsa Chuckin kanssa he toteavat, että skitsofreniaa sairastava Rachel Solando on kertakaikkiaan hävinnyt, vaikka karkaaminen suljetusta huoneesta tuntuu olevan täysin mahdotonta. Rachelin jättämien salakielisten vihjeiden avulla he pääsevät tutkinnassaan eteenpäin, mutta esille tulee enemmän ja enemmän omituisia seikkoja vankimielisairaalan toiminnasta. Teddystä alkaa tuntua, ettei heitä aiota Chuckin kanssa päästää lähtemään pois ollenkaan.

Jännittävä kirja. Vielä juuri ennen loppua minulla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka kaikki loppujen lopuksi ratkeaa. Jännitys tiheni pikkuhiljaa ja yllätyksiä tuli eteen tämän tästä. Kuitenkin lukiessani kuvittelin tietäväni juonesta kaiken ja olin jopa sitä mieltä, että kirja oli vähän tylsä. Loppu kuitenkin muutti kaiken. Todella mielenkiintoisesti kirjoitettu psykologinen romaani, joka jätti pohdittavaa vähäksi aikaa. 

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Carlos Ruiz Zafon: Enkelipeli


David Martin haaveilee kirjailijan urasta, mutta on jämähtänyt kirjoittamaan halpoja seikkailukirjoja salanimellä. Elämä ei muutenkaan näytä hyvältä, sillä hän saa kuulla olevansa vakavasti sairas. Kustantaja Andreas Corelli tarjoaa hänelle sopimusta, joka tuntuu ratkaisevan kaikki hänen ongelmansa. Epäilyksistään huolimatta hän lupautuu kirjoittamaan Corellille kirjan hänen haluamastaan aiheesta. Palkkio on huima, mutta seuraukset kauaskantoisia.

Kirjassa on samankaltaista mysteeriä, pahuutta ja romantiikka kuin "Tuulen Varjossa". Kirjat nivoutuvat yhteen henkilöiden kautta, mutta ovat silti täysin erilliset tarinat. Enkelipeli on paljon synkempi ja raaempi, enkä ihastunut siihen lainkaan yhtä paljon kuin mitä muistan Tuulen Varjosta pitäneeni. Ajatuksia se kyllä herätti, enkä voi sanoa sen olleen millään tapaa huono kirja, vain erilainen kuin odotin edellisen perusteella. 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat - Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa


1700-luvulla kätilöitä ruvettiin vihdoin kouluttamaan muodollisesti pohjolassa, ensin Tukholmassa ja myöhemmin myös Turussa. Muualla euroopassa kätilöiden koulutus oli alkanut jo aiemmin. Kirja kertoo suomalaisten kätilöiden kouluttamisesta sekä työurasta niiltä osin kuin dokumentteja on ollut saatavilla. Kaikesta päätellen dokumentteja on säilynyt runsaasti niin koulutuksesta kuin esimerkiksi oikeudenkäynneistä, joissa kätilöitä on ollut todistamassa, sillä kirjassa seurataan monien kätilöiden työuraa ja henkilökohtaisia tapahtumia hyvinkin pikkutarkasti.

Kätilön työ mahdollisti naisille itsenäisen työnteon ja ansaitsemismahdollisuuden, se rinnastettiin käsityöläisammatteihin ja siihen kuului myös virkavelvollisuuksia kuten oikeudessa todistamista, tuon ajan naisille muuten lähes mahdottomia asioita. Kätilöt myös ansaitsivat melkoisia omaisuuksia sen ajan mittapuulla mitattuna. Kaikille kätilön ammatti ei kuitenkaan ollut mahdollinen tiukkojen pääsyvaatimusten takia.

Kirja antoi mukavan näkemyksen 1700-luvun naisten elämästä omalta suppealta kannaltaan, kertoen samalla myös sen ajan yhteiskunnallisista ja sosiaalisista normeista. Rohkeutta ja tahtoa ei näiltä naisilta puuttunut.